Pitäisikö lasten ottaa vitamiinilisää?
Pitäisikö lasten ottaa vitamiinilisää?
Se, pitäisikö lasten ottaa vitamiinilisää, riippuu useista tekijöistä, kuten heidän ruokavaliostaan, terveydentilastaan ja erityisistä ravitsemuksellisista tarpeistaan. Tässä on se, mitä sinun on otettava huomioon, kun päätät, ovatko lisäravinteet tarpeellisia lapsellesi.
Ruokavalion huomioita:
Ihannetapauksessa lasten tulisi saada vitamiinit ja kivennäisaineet tasapainoisesta ruokavaliosta, joka sisältää runsaasti hedelmiä, vihanneksia, täysjyvätuotteita, vähärasvaisia proteiineja ja maitotuotteita. Joillakin lapsilla voi kuitenkin olla ruokavaliorajoituksia, nirsoja ruokailutottumuksia tai rajoitettu pääsy erilaisiin ruokiin, mikä voi johtaa ravitsemuksellisiin aukkoihin. Tällaisissa tapauksissa monivitamiinilisä voi auttaa varmistamaan, että he saavat välttämättömät ravintoaineet, joita he tarvitsevat terveelliseen kasvuun ja kehitykseen (Bailey et al., 2012).
Yleisiä ravitsemuspuutteita:
Tietyt vitamiinit ovat usein puutteellisia lasten ruokavaliossa. Esimerkiksi D-vitamiini on välttämätön luuston terveydelle ja immuunijärjestelmän toiminnalle, mutta monet lapset eivät saa tarpeeksi auringonvalosta tai ruokavaliosta. American Academy of Pediatrics suosittelee D-vitamiinilisän käyttöä kaikille imeväisille ja lapsille, jotka eivät saa riittävästi ravinnosta ja auringonvalolle altistumisesta (Wagner & Greer, 2008).
Rauta on toinen ravintoaine, jota jotkut lapset saattavat joutua täydentämään, varsinkin jos he eivät kuluta riittävästi rautaa sisältäviä ruokia, kuten punaista lihaa, papuja tai täydennettyjä viljoja. Rauta on tärkeä kognitiivisen kehityksen ja anemian ehkäisyssä. Lapset, jotka ovat kasvissyöjiä, nirsoja syöviä tai joilla on tiettyjä terveysongelmia, saattavat tarvita rautalisää (Lozoff, 2011).
Erityiset terveysolosuhteet:
Lapsilla, joilla on tiettyjä terveysongelmia, kuten keliakia, kystinen fibroosi tai tulehduksellinen suolistosairaus, voi olla vaikeuksia imeä ravintoaineita, ja he voivat hyötyä erityisistä vitamiinilisistä. Esimerkiksi keliakiaa sairastavat lapset saattavat joutua täydentämään A-, D-, E- ja K-vitamiinia sekä rautaa imeytymishäiriöiden vuoksi. Terveydenhuollon tarjoaja voi arvioida lapsen tarpeita ja suositella sopivia lisäravinteita (Kupper, 2005).
Turvallisuus ja annostus:
Kun harkitset lasten vitamiinilisää, on tärkeää valita erityisesti heidän ikäryhmälleen suunniteltuja tuotteita, jotta vältytään liiallisesta ravinnosta. Aikuisten vitamiinit sisältävät usein suurempia annoksia, jotka voivat olla haitallisia lapsille. Lisäksi kumimaisia vitamiineja, vaikka ne ovat suosittuja lasten keskuudessa, tulisi antaa kohtuudella, koska ne voivat edistää liiallista sokerin saantia ja aiheuttaa tahattoman yliannostuksen riskin, jos niitä käytetään suuria määriä (Gahche et al., 2017).
Johtopäätös:
Vaikka monet lapset voivat täyttää ravintotarpeensa tasapainoisen ruokavalion avulla, jotkut voivat hyötyä vitamiinilisistä, varsinkin jos heillä on ruokavaliorajoituksia, terveydentilaa tai yleisiä ravitsemuspuutteita. On tärkeää valita ikään sopivat lisäravinteet ja neuvotella terveydenhuollon tarjoajan kanssa varmistaaksesi, että ne ovat tarpeellisia ja turvallisia lapsellesi.
Viitteet:
Bailey, R. L., et ai. (2012). Arvio tavallisista kalsiumin ja D-vitamiinin kokonaissaannista Yhdysvalloissa. The Journal of Nutrition.
Wagner, C. L. ja Greer, F. R. (2008). Riisitaudin ja D-vitamiinin puutteen ehkäisy imeväisille, lapsille ja nuorille. Pediatria.
Lozoff, B. (2011). Varhaisella raudan puutteella on aivo- ja käyttäytymisvaikutuksia, jotka ovat sopusoinnussa dopaminergisen toimintahäiriön kanssa. The Journal of Nutrition.
Kupper, C. (2005). Keliakian ruokavalio-ohjeet ja toteutus. Gastroenterologia.
Gahche, J. J. et ai. (2017). Ravintolisien käyttö 0–19-vuotiaiden yhdysvaltalaisten lasten keskuudessa. JAMA Pediatrics.